Savonrannan myllyt

Savonrannassa vilja jauhettiin käsikivillä 1800-luvun alussa. Työ oli raskasta ja aikaa vievää. Jauhatuksen tekivät pääasiassa naiset. Myllyjen tulo vapautti naiset tästä raskaasta työstä.

Vuokalan mylly

Savonrannan myllyt

Savonrannalla oli 1860-luvulla kaksi tullimyllyä: Vuokalan mylly ja Säimenen mylly. Molemmissa myllyissä voiman lähteenä oli vesi. Savonrannalla oli erittäin huonot kulkuyhteydet. Teiden rakentaminen saattoi kestää vuosikymmeniä. Esimerkiksi Kerimäen ja Savonrannan välisen tien rakentaminen kesti 17 vuotta. Huonot kulkuyhteydet johtivat siihen, että myllyjen määrä kasvoi nopeasti. Parhaimpina aikoina Savonrannalla on ollut neljäntoista veroa maksavan myllyn lisäksi kotitarvemyllyjä.

Veroa maksavia myllyjä sanottiin tullimyllyiksi. Kuka tahansa saattoi tuoda viljansa jauhatettavaksi niihin. Jauhatuspalkkiona perittiin osa jauhatettavasta viljasta. Tullimyllyt maksoivat toiminnastaan veroa kruunulle.

Vuokalan mylly

Ensimmäinen Vuokalan mylly perustettiin jo 1860-luvulla. Sen omisti vuosikymmeniä Savonrannalla vaikuttanut Kansasen suku. Kun Pekka Kansanen osti Vuokalan sahan vuonna 1894 kauppaan kuului Monninsaaren kartano ja Vuokalan mylly. Vesivoimalla toimiva mylly muutettiin höyrymyllyksi vuonna 1898.

Vuokalan myllyssä jauhettiin Venäjältä tuotua viljaa. Myllyn toiminta oli kaupallista. Jauhot myytiin oman paikkakunnan lisäksi eri puolille Savoa. Myllyn yhteyteen perustettiin sähkölaitos 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Sähkölaitos toimitti sähkön Vuokalan taloihin.

Vuokalan mylly

Vuokalan myllyyn liitettiin vehnämyllyosasto vuonna 1941. Vehnänjyvä kiersi myllyssä elevaattoriputkia pitkin neljä kilometriä ennen kuin se oli valmista vehnäjauhoa. Sesonkiaikoina Vuokalan mylly- ja sähkölaitoksen omilla ajoneuvoilla kuljetettua ruista ja vehnää jauhettiin neljän myllärin voimin yötä päivää noin 20 000 kiloa viikossa. Lisäksi jauhettiin asiakkaiden tuomaa viljaa. Asiakkaat toivat viljaa jauhettavaksi jopa Liperistä ja Rääkkylästä asti.

Nykyinen mylly- ja sähkölaitos on rakennettu vuonna 1937. Ukko-Pekka Kansasen rekisteröimä Vuokalan Mylly ja Sähkö U. P. Kansanen lopetti toimintansa vuonna 1995. Vuonna2001 mylly siirtyi Savonrannan kunnalle. Tällöin alkoi sekä myllyn että voimalaitoksen saneeraus. Voimalaitoksen tekniikka uusittiin ja automatisointi saatettiin ajan tasalle. Nykyisin mylly on kiinnostava historiallinen tutustumiskohde kirkonkylässä.

Myllyssä on nykyisin paljon toimintaa. Myllytoiminnan ja sähkötuotannon näyttely, Savonrannan historian perusnäyttely, harrastajataiteilijoiden taidenäyttelyt sekä Savonrannan Kädentaitajat ry:n käsityönäyttelyt ja käsityömyymälä sekä Koloveden kansallispuiston opastuspiste.

Säimenen mylly

Säimenen mylly on rakennettu Lapinlahden kylän Säimenenjoen rantaan joskus 1880-luvulla. Sen omisti Juhana O. Käyhkö. Myllyn yhteydessä oli myös pärehöylä, jolla tehtailtiin päreitä koko kylän kattotarpeiksi. Mylly peruskorjattiin vuonna 1920, jolloin voimanlähteenä ollut vesiratas vaihdettiin uudenaikaiseen turbiiniin. Sen yhteyteen asennettiin tuolloin sähköä tuottava generaattori.

Saimene mylly

Säimenen mylly

Myllyn omistajan Juho Heikki Käyhkön kerrotaan kuolleen sokeritautiin vuonna 1931. Niinpä perikunta myi myllyn Savonrannan kunnalle vuonna 1938. Välittömästi tämän jälkeen mylly joutui täysremonttiin, jossa se sai nykyisen muotonsa. Myllyn toiminta lopetettiin vuonna 1960. Vuonna 1978 Savonranta-Seura ry vuokrasi myllyn tontteineen kunnalta kotiseutumuseon alueeksi. Mylly kunnostettiin talkootyönä ja myllyn avajaisia juhlittiin vuonna 1994. Nykyisin kotiseutumuseon alueella on useita vanhoja rakennuksia, mm. Airaantupa, sepänpaja, maitolaituri ja savusauna.  Myllyä vastapäätä sijaitsevaa myllymökkiä pitävät Oulun seudulla asuvat ihmiset kesäasuntonaan.

Myllyn asiapapereiden joukossa on säilynyt vuodelta 1928 oleva välikirja, jolla isäntä Juho Heikki Käyhkö otti Säimenen myllyyn mylläriksi seppä Eino Gustafssonin. Samalla välikirjalla on tehty työsopimus ja vuokrasopimus. Palkakseen mylläri Eino Gustafsson sai neljännen osan myllyn tullista, mikäli tulli tulisi tullirahana tai elona. Sopimuksen mukaisesti mylläri sai jauhattaa omat jauheensa ilman tullia. Asuinrakennuksen vuokrasopimuksen mukaan myllärin piti 400 markan vuosivuokran lisäksi pitää rakennukset kunnossa, myllyn edusta puhtaana ja olla lisäksi vielä mukana savensotkussa.

teksti: Raija Heikkilä