Monninsaaren kartano

Monninsaaren kartano Savonrannan historian ytimessä

Savonrannasta voi tuskin puhua mainitsematta Monninsaaren kartanoa, joka on keskeinen osa Savonrannan historiaa ja liittyy kiinteästi monen paikkakuntalaisen elämään. Kartanon rikkaista ja elämää täynnä olevista vaiheista on eittämättä kirjoitettu Savonrannan historian värikkäimmät sivut.

Kaupparahat tuohikontissa

Kartanon todellista ikää voi vain arvailla. Sen verran tiedetään, että Venäjän vallan aikana kartano on toiminut sotilasvirkatalona. Savonrantalaisille merkityksellinen kartanon historia alkaa vuodesta 1894, jolloin Pohjois-Savon huomattavin liikemies Pekka Kansanen saapui kotipaikkakunnaltaan Leppävirralta Savonrannalle viipurilaisen Tschusoff & Sapetoff -yhtymän konkurssihuutokauppaan. Pekka Kansasen huuto oli merkittävä, sillä kartanorakennuksen ja runsaan kahden tuhannen hehtaarin suuruisen maa-alueen lisäksi siihen kuuluivat saha ja mylly. Huomionarvoista on myös se, että Pekka Kansanen maksoi huutonsa käteisellä. Rahat hän kaivoi selässään olleesta tuohikontista.

Monninsaaren kartanoon läheisesti liittynyt Vuokalan saha on ollut merkittävä vaihe Savonrannan talouselämän kehittymisessä. Sahan ympärille Vuokalasta kehittyi pitäjän suurin kylä 1800-luvulla. Sahan laivastoon on parhaimpina aikoina kuulunut parikymmentä laivaa, joista kuusitoista toimi höyryllä. Laivat kuljettivat savonrantalaista puutavaraa Saimaan kanavan kautta maailmanmarkkinoille aikana, jolloin Savonrannalla ei vielä ollut maanteitä. Muun muassa Pietariin kuljetettiin valtavat määrät lämmityspuuta. Vanhoista asiapapereista käy ilmi, että nykyisin museolaivana Savonlinnassa toimivan Salaman lastina oli Monninsaaren kartanon neljäsataa säkkiä ruisjauhoja, kun se upposi Saimaalla vuonna 1898.

Kartanon oston yhteydessä saadussa Vuokalan myllyssä jauhettiin viikoittain jopa 20 000 kiloa kartanon omaa viljaa. Lisäksi jauhettiin pitäjäläisten vehnää. Myllyn yhteyteen rakennettiin vuonna 1913 sähkölaitos, josta saatiin sähkö Savonrannan kirkonkylän taloihin. Nykyisin myllyssä sijaitsee Savonrannan Kädentaitajat ry:n käsityö- ja matkamuistomyymälä. Mylly toimii myös myllymuseona ja sen eri kerroksissa järjestetään kesäisin taidenäyttelyitä.

Maatalouden ja matkailun edelläkävijä

Monninsaaren kartanossa harjoitettiin maatalouden ympärillä myös monipuolista yritystoimintaa. Kartanonherroista Tanskassa maataloutta opiskelleen Jaakko Kansasen kiinnostus suuntautui maanviljelykseen ja hevosiin. Hänen aikakaudeltaan on peräisin patosysteemi, jonka avulla kartanon alavat pellot on saatu esiin veden alta. Markkinoille ilmestyneet uusimmat koneet ja laitteet otettiin Savonrannalla ensimmäisenä käyttöön Monninsaaren kartanossa.

Jaakko Kansasen poika Ukko-Pekka Kansanen sen sijaan oli liikemies, jonka ansioiksi voidaan lukea matkailuelinkeinon viriäminen paikkakunnalla. Ukko-Pekka ja Olga Kansanen perustivat Savonrannalle ensimmäisen lomakylän vuonna 1967. Kääpäsaaren lomakylä sijaitsi kauniilla paikalla. Kansaset rohkaisivat esimerkillään muita paikkakuntalaisia perustamaan lomakyliä. Kansaset perustivat paikkakunnalle myös Ravintola Koskikaran 1970-luvun alussa. Ravintolan suosio oli kovimmillaan 1970-luvulla, jolloin sisään pyrkivien jonot oven ulkopuolella saattoivat venyä todella pitkiksi. Tiuhaan tahtiin vaihtuvat keski- ja eteläeurooppalaiset orkesterit soittivat ravintolassa elävää tanssimusiikkia.

Ukko-Pekka Kansasen muista yrityksistä voidaan mainita Tiiliniemessä sijainnut tiiliä ja kattotiiliä valmistava tiilitehdas, peltoja ja teitä raivaamaan erikoistunut kivenraivausyhtiö sekä hevosen suokenkiä valmistanut tehdas. Uppoamisen välttämiseksi hevoset tarvitsivat pehmeillä pelloilla liikkuessaan erikoisia suokenkiä, joita yritys markkinoi Maaseudun Tulevaisuus -lehden välityksellä aina Rovaniemelle asti.

Kartanoromantiikkaa matkailijoille

Ukko-Pekka Kansasen jälkeen Monninsaaren kartanon omisti Pekka-Heikki Kansanen vaimonsa Airin kanssa. He keskittyivät matkailuun. Karjanpito taajaman vieressä ei ollut helppoa, joten toimeentulo oli parempi hankkia muista lähteistä. Kartanon yläkerrassa sijainneet palvelijoiden huoneet kunnostettiin matkailukäyttöön, rakennuksen ikkunat uusittiin ja kartano maalattiin vuonna 1984-1985. Monninsaaren kartano tarjosi matkailijoille kartanoromantiikkaa tummina syysiltoina paperilyhtyjen loisteessa järjestetyissä puutarhajuhlissa. Päärakennus ja kaksi puhdasvetisen Oriveden rannalla sijaitsevaa mökkiä tarjosivat kaksikymmentä majoituspaikkaa.

Nykyisin kartano on yksityiskäytössä. Sen nykyinen omistaja Sirpa Nordqvist on teettänyt kartanossa monta vuotta kestäneen entisöintityön. Kartano on kunnostettu historiaa vaalien ja vanhaa säilyttäen. Savonrantalaiset kiittävät tästä kulttuurityöstä, joka lienee merkittävin kautta koko Savonrannan historian.

Raija Heikkilä