Savonrannan piilotetut helmet
Vuokalan myllymuseo
Säimenen myllymuseo
Piippuhalli
Savonranta-talo
Vuokalan ensimmäinen mylly perustettiin 1860-luvulla ja muutettiin höyrymyllyksi vuonna 1898.
Säimenen historiallinen mylly sijaitsee Savonrannan rauhallisen luonnon keskellä.
Piippuhalli on ainutlaatuinen taide- ja kulttuuritila, jossa järjestetään kesänäyttelyitä.
Savonranta-talossa esitellään kylän kulttuuriperintöä kesänäyttelyissä.
Paasselkäjärvi
Orivirran linnoitus
Pienivirran kivisilta
Ruusintorppa
Paasselkä – meteoriitin synnyttämä järvi
Tiesitkö, että Paasselkä syntyi meteoriitin törmäyksessä noin 1,8 miljardia vuotta sitten? Salaperäisistä valoilmiöistä on kerrottu vuosisatojen ajan, ja niitä nähdään yhä.
Orivirran linnoituksen rauniot ovat 1500-luvulta. Linnoitus rakennettiin tiettävästi vuosina 1540–1550.
Historiallinen yksiaukkoinen Pienivirran kiviholvisilta ylittää mantereen ja Linnosaaren välisen salmen.
Joka vuosi kirjailija tai runoilija kutsutaan asumaan ja työskentelemään Ruusintorpalla keväällä ja kesällä Savonrannan rauhasta nauttien.
Koloveden kansallispuisto
Savonrannan kirkko
Pyyveden siirtolohkare
Polar Stone
Koloveden kansallispuisto on melojien ja retkeilijöiden paratiisi, jossa kalliojyrkänteet kohoavat kapeiden vesireittien ylle. Hyvällä onnella voi nähdä uteliaan saimaannorpan.
Savonrannan puukirkon suunnitteli August Boman, ja se rakennettiin vuosina 1862–1863. Kirkko on yksi kylän maamerkeistä.
Pyyveden rannan yläpuolella kohoaa valtava siirtolohkare metsän ja kallioiden ympäröimänä. Koordinaatit: 62.166667, 29.166667
Polar Stone valmistaa tulisijoja ja muita tuotteita paikallisesta yli 2,5 miljardia vuotta vanhasta serpentiinivuolukivestä. Kiveä louhitaan vain kahdeksan kilometrin päässä tehtaasta.
Vuokalan myllymuseo
Vuokalan ensimmäinen mylly perustettiin 1860-luvulla ja muutettiin höyrymyllyksi vuonna 1898. 1900-luvun alussa rakennettiin vesivoimalaitos sähköntuotantoa varten. Savonranta kuului siten Suomen ensimmäisiin sähköistettyihin maalaiskuntiin.
Nykyinen myllyrakennus on vuodelta 1937. Vilkkaimpina vuosina 1950-luvulla neljä mylläriä työskenteli ympäri vuorokauden ja jauhoi naapurikunnista tuotua viljaa. Nykyisin myllyn omistaa Savonrannan kehittämissäätiö ja sitä ylläpitää Savonrannan käsityöläisyhdistys. Rakennus kunnostettiin vuosina 2001–2003 Vuokala–Savonranta-kalastusmatkailuhankkeen tuella.
Vierailijat voivat tutustua hyvin säilyneisiin koneisiin, joista monet ovat edelleen toimintakunnossa. Puiset koneistot ulottuvat neljään kerrokseen, ja vilja kulkee jauhautumisprosessissa hämmästyttävät neljä kilometriä ennen muuttumistaan vehnäjauhoksi. Vesivoimalaitos lopetti toimintansa vuonna 2020 Vuokalan koskien ennallistamisen ja sähkönmyynnin kannattavuuden muutosten vuoksi.
Kesäisin myllyssä järjestetään myös taidenäyttelyitä, ja paikalliset käsityöläiset pitävät siellä näyttelyä ja myymälää. Tarjolla on myös tietoa Koloveden kansallispuistosta. Vieressä sijaitsevat vierasvenesatama ja kaksi ravintolaa.
Kävijätiedot
Osoite: Lamminniementie 6, Savonranta
Aukioloajat:
-
Tiistai–perjantai: 10.00–16.00
-
Lauantai (vain kesällä): 10.00–14.00
Yhteys: Savonrannan käsityöläisyhdistys
Puhelin: 044 990 1357
Säimenen myllymuseo
Säimenen mylly sijaitsee Säimenen kylässä Savonrannan lähellä. Paikalla on ollut mylly vuodesta 1880. Nykyinen rakennus on vuodelta 1937, ja mylly toimi vuoteen 1960. Läheinen Säimenjoki antoi voimaa myllylle ja sähköntuotannolle.
Vuonna 1978 Savonranta-Seura vuokrasi myllyn kunnalta museokäyttöön. Nykyisin rakennuksen omistaa Savonrannan kehittämissäätiö. Nähtävillä on alkuperäisiä puisia myllykoneita sekä työkaluja ja välineitä. Näyttelyt kertovat myös metsätaloudesta, uitosta, maataloudesta ja arjen elämästä.
Museoalueelle on siirretty useita historiallisia rakennuksia Savonrannan eri puolilta. Myllyn vieressä sijaitseva Airaan tupa esittelee alueen entisaikojen vaatimattomia elinoloja.
Muita rakennuksia ovat perinteinen savusauna, alkuperäisine työkaluineen säilynyt paja ja talli, jossa esitellään hevosten työvälineitä. Kokoelmissa on myös käsitöitä, kodin askareisiin liittyviä esineitä ja maatalouskoneita. Uudempi lisäys on kunnostettu 1950-luvun navetta.
Rakennukset ja kokoelmat tarjoavat yhdessä kiehtovan matkan Savonrannan maaseudun historiaan ja perinteisiin.
Piippuhalli
Piippuhalli on Savonrannan ainutlaatuinen taide- ja kulttuuritila. Kesäisin siellä järjestetään taidenäyttelyitä ja muita kulttuuritapahtumia. Toiminnasta vastaa Savonlinnan kaupungin kulttuuritoimi.
Kesällä 2021 Piippuhallissa esitettiin Axel Strachnoyn dokumentti Paasselän Pirut, joka käsittelee muinaisen meteoriittijärven Paasselän salaperäisiä valoilmiöitä. Lake Paasselkä
Tietoa Piippuhallin toiminnasta ja näyttelyistä löytyy Facebookista ja Instagramista. Piippuhalli FacebookissaInstagram
Osoite: Sahakuja 8, 58300 Savonranta
Savonranta-talo
Savonranta-talo on viihtyisä yhteisötalo, jossa paikallishistoria, kulttuuri ja kyläelämä kohtaavat. Kesäisin talossa järjestetään Savonrannan kulttuuriperintöä esitteleviä näyttelyitä.
Talo toimii myös paikallisten kohtaamispaikkana. Lukupiiri kokoontuu säännöllisesti ja kutsuu Ruusintorpan kirjailijavieraita kertomaan työstään. Kokoustila on käytettävissä tapaamisiin, kokouksiin ja juhliin.
Omenista omenamehuksi
Joka syksy Savonranta-talossa toimii Mehuasema, yhteinen omenamehustamo. Asukkaat tuovat omenansa punnittaviksi, puristettaviksi ja pastöroitaviksi. Tuore mehu pakataan käteviin kolmen litran pusseihin. Maksu määräytyy omenoiden painon mukaan, ja jokainen vie oman mehunsa kotiin.
Osa asukkaista myös lahjoittaa omenoita. Vapaaehtoiset valmistavat niistä herkullista paikallista omenamehua, jota myydään Savonranta-talossa ja Sale-kaupassa. Tuotto käytetään paikallisen yhteisön hyväksi.
Tämä on hieno esimerkki Savonrannan kyläelämästä, jossa perinteet, vapaaehtoistyö ja yhteishenki yhdistyvät.
Tietoa näyttelyistä, toiminnasta ja tapahtumista julkaistaan yhdistyksen Facebook-sivulla.
Osoite: Lamminniementie 3, 58300 Savonranta
Paasselkä – meteoriitin synnyttämä järvi
Paasselkä, aiemmalta nimeltään Paasivesi, on yksi Suomen järvialueen erikoisimmista järvistä. Nimi viittaa kiviseen järveen, ja lähes soikea muoto erottaa sen Saimaan saaristoisista järvistä.
Järvi syntyi valtavassa meteoriitin törmäyksessä noin 1,8 miljardia vuotta sitten, ja se on yksi Suomen muinaisista törmäyskraattereista. Nykyisin Paasselkä kuuluu Oriveteen ja laajempaan Saimaan vesistöön.
Toisin kuin useimmissa alueen järvissä, Paasselässä on tuskin lainkaan saaria. Se on myös poikkeuksellisen syvä, enimmillään noin 75 metriä. Muoto ja magneettiset poikkeamat herättivät tutkijoiden epäilyn meteoriittitörmäyksestä. Syväkairaukset vahvistivat asian vuonna 1999, ja Paasselästä tuli Suomen yhdeksäs varmistettu törmäyskraatteri.
Järvi tunnetaan muustakin kuin geologiastaan. Paikalliset ovat vuosisatojen ajan kertoneet veden yllä näkyvistä salaperäisistä valoista, joita kutsutaan Paasselän piruiksi.
Selittämättömistä valoista on tullut osa alueen kansanperinnettä, ja ne tuovat jo ennestään erikoiseen järveen salaperäisyyttä.
Orivirran linnoitus
Orivirran linnoitus – unohdettu puolustusasema
Orivirran linnoitus (Orivirran saarto) on Savonrannan lähellä sijaitseva 1500-luvun sotilaslinnoituksen jäännös. Se rakennettiin tiettävästi vuosina 1540–1550 puolustamaan rajaseutua.
Suorakulmainen kivirakennelma oli noin 60 × 20 metriä, ja sitä ympäröi noin 65 × 75 metrin ulompi puolustusalue. Käyttöaikanaan siellä arvioidaan olleen 300–400 sotilasta ja 5–10 tykkiä.
Vuonna 1592 linnoitus tuhoutui venäläisten ja kasakkajoukkojen hyökkäyksessä. Sitä käytettiin vielä 1600-luvun alkuun, mutta se ei koskaan täysin toipunut tuhoista.
Nykyisin jäljellä on vain kivirakenteiden jäänteitä ja paikasta kertova muistokivi. Hiljaiset rauniot muistuttavat ajasta, jolloin Savonrannan vesistöt ja metsät olivat strategisesti tärkeää rajaseutua.
Pienivirran kivisilta
Pienivirran kivisilta – yhteys menneisyyteen
Historiallinen Pienivirran kivisilta ylittää mantereen ja Linnosaaren välisen kapean salmen. Liuskekivestä rakennettu kaunis yksiaukkoinen holvisilta oli osa Savonrannan ensimmäistä maantieyhteyttä.
Silta ympäristöineen on tunnustettu historiallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäväksi osaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä.
Nykyisin silta muistuttaa Savonrannan varhaisesta liikennehistoriasta ja aiempien sukupolvien käsityötaidosta.
Ruusintorppa
Ruusintorppa – kirjailijoiden rauhallinen työskentelypaikka
Ruusintorppa on viehättävä kirjailijaresidenssi Savonrannalla, jossa on rauhaa luovalle työlle. Kirjailija Tauno Yliruus ja tekstiilitaiteilija Ingeborg Yliruus lahjoittivat mökin Suomen Kulttuurirahastolle, ja se on toiminut kirjailijoiden työskentelypaikkana keväästä 2010 lähtien.
Kesäkeitaana tunnettu residenssi tarjoaa kirjailijoille, runoilijoille ja kääntäjille mahdollisuuden asua ja työskennellä Suomen luonnon rauhassa.
Joka vuosi hakumenettelyllä valitaan yksi residenssivierailija kesäkaudeksi. Arjen häiriöistä erossa hän voi keskittyä kirjoittamiseen, löytää uutta inspiraatiota ja nauttia Savonrannan rauhallisesta ympäristöstä.
Ruusintorppa on kaunis esimerkki Savonrannan luonnon ja kulttuuriperinteiden kohtaamisesta.
Koloveden kansallispuisto
Koloveden kansallispuisto – järvien ja metsien erämaa
Koloveden kansallispuisto on melojien ja retkeilijöiden paratiisi, jossa korkeat kalliojyrkänteet kohoavat kapeiden järvisalmien ylle. Osana laajaa Saimaan vesistöä tämä erämaa tarjoaa suojaisia lahtia, saaria ja vanhoja metsiä.
Puisto tunnetaan erityisesti koskemattomasta luonnostaan ja hiljaisuudestaan. Yli satavuotiaatkin vanhat metsät tarjoavat elinympäristön monille eläimille. Hyvällä onnella voi nähdä harvinaisen saimaannorpan, yhden maailman harvoista makean veden hylkeistä.
Kolovedellä on myös kiehtova ihmishistoria. Jyrkillä kallioseinämillä on edelleen nähtävissä tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia. Ne kertovat ihmisistä, jotka muinoin elivät ja kulkivat näillä vesireiteillä.
Tutustuitpa suojaisiin vesiin kanootilla tai kajakilla, kuljitpa metsissä tai vain nautit hiljaisuudesta, Kolovesi tarjoaa unohtumattoman kokemuksen suomalaisesta järviluonnosta. kanootilla tai kajakilla
