Monninsaaren kartano
Tärkeä osa Savonrannan historiaa
Monninsaaren kartano on ollut sukupolvien ajan tärkeä asema Savonrannan historiassa ja kehityksessä. Sen tarina liittyy läheisesti täällä asuneisiin ja työskennelleisiin ihmisiin – Antti Nymanista ja 1800-luvun vaikeista nälkävuosista Kansasen sukuun, joka kehitti alueen maataloutta, teollisuutta ja matkailua.
Monninsaaren historia ulottuu paljon kartanoa laajemmalle. Se kertoo paikallisista ihmisistä, muuttuvista ajoista, sahoista ja höyrylaivoista, maanviljelystä ja yrittäjyydestä – sekä kartanosta, josta tuli erottamaton osa Savonrannan historiaa.
Sisällysluettelo – Siirry suoraan kohtaan:
Antti Nymanista Kansasen sukuun
1800-luvulla Monninsaaren kartano kuului Antti Nymanille. Savonranta oli tuolloin vielä syrjäinen yhteisö, ja matka Kerimäen kirkolle ja hautausmaalle saattoi olla pitkä ja hankala. Vuonna 1862 Nyman lahjoitti maata paikallista rukoushuonetta ja hautausmaata varten ja helpotti näin savonrantalaisten elämää.
Nälkävuodet 1867–1868 olivat erityisen ankaria koko Suomessa. Paikallishistorian mukaan Antti Nyman auttoi savonrantalaisia näinä vaikeina vuosina jakamalla viljaa kartanon omista varastoista.
1800-luvun loppupuolella Monninsaaren kartano myytiin ensin venäläiselle kauppayhtiölle ja myöhemmin tunnetulle maakauppiaalle Pekka Kansaselle. Hänen poikansa Juho asettui kartanoon, mistä alkoi uusi luku Monninsaaren historiassa. Kartano säilyi Kansasen suvulla 1990-luvulle saakka.
Rahat selässään
Vuonna 1894 venäläinen kauppayhtiö Tschusoff & Sapetoff meni konkurssiin ja sen omaisuus huutokaupattiin. Leppävirtalainen maakauppias Pekka Kansanen matkusti Savonrantaan toivoen voivansa ostaa osan yhtiön omaisuudesta.
Pankkiasiat hoidettiin tuolloin aivan toisin kuin nykyään. Tarinan mukaan Kansanen kantoi ostorahat selässään tuohikontissa, perinteisessä suomalaisessa tuohesta valmistetussa repussa.
Matka kannatti. Kansanen hankki Monninsaaren kartanon, yli 2 000 hehtaaria maata, Vuokalan sahan ja myllyn. Hänen poikansa Juho asettui myöhemmin kartanoon. Kansasen suvulla oli sittemmin tärkeä merkitys Savonrannan taloudellisessa kehityksessä.
Vuokalan saha
Vuokalan saha kuului Pekka Kansasen vuonna 1894 tekemiin kauppoihin. 1800-luvulla Vuokalasta oli kasvanut sahan ympärille pitäjän suurin kylä. Sahasta ja sen toiminnasta tuli tärkeä osa Kansasen suvun liiketoimintaa.
Aikana, jolloin Savonrantaan ei ollut maantieyhteyttä, vesireitit yhdistivät sen muuhun maailmaan. Kansasen suvulla oli käytössään useita höyrylaivoja, kuten S/S Savonranta, S/S Monninsaari ja S/S Vuokala. Niillä kuljetettiin puutavaraa ja muita tuotteita Savonrannalta Saimaan kanavan kautta kansainvälisille markkinoille. Suuria määriä polttopuuta vietiin aina Pietariin saakka.
Vesiliikenteen merkityksestä kertoo myös kiinnostava tapahtuma vuodelta 1898. Vanhojen asiakirjojen mukaan Salama – nykyisin museolaivana säilytetty alus – kuljetti Monninsaaren kartanolta 400 säkkiä ruisjauhoja upotessaan Saimaalla.
Myös Vuokalan mylly oli tärkeä osa kartanon toimintaa. Siellä voitiin jauhaa viikossa jopa 20 000 kilogrammaa Monninsaaren omaa viljaa sekä lisäksi muualta pitäjästä tuotua viljaa. Vuonna 1913 myllyn viereen rakennettiin voimalaitos, joka toimitti sähköä Savonrannan kirkonkylän koteihin.
Saha tarjosi työtä ja vaikutti merkittävästi paikallistalouteen vuosikymmenten ajan. Vuonna 1934 tuhoisa tulipalo kuitenkin hävitti sen. Sahaa ei rakennettu uudelleen, ja näin päättyi tärkeä vaihe Savonrannan teollisuushistoriassa.
Vanha mylly on säilynyt ja saanut uuden käyttötarkoituksen. Nykyään siinä toimii Savonrannan Kädentaitajat ry:n käsityö- ja matkamuistomyymälä sekä myllymuseo. Kesäisin myllyn eri kerroksissa järjestetään taidenäyttelyitä.
Maatalouden ja matkailun edelläkävijä
Monninsaaren kartanossa harjoitettiin myös poikkeuksellisen monipuolista maataloutta ja muuta yritystoimintaa. Yksi kartanon omistajista, Jaakko Kansanen, oli opiskellut maataloutta Tanskassa ja oli erityisen kiinnostunut maanviljelystä ja hevosista. Hän kehitti kartanon peltojen kuivattamiseen käytettyä patojärjestelmää.
Monninsaari oli Savonrannan maatalouden kehityksen eturintamassa. Uusia koneita ja työvälineitä otettiin usein ensimmäisenä käyttöön juuri täällä, joten kartano oli paikallisesti nykyaikaisen maanviljelyn edelläkävijä.
Seuraava sukupolvi vei Monninsaarta jälleen uuteen suuntaan. Jaakon poika Ukko-Pekka Kansanen oli yrittäjä, jolla oli tärkeä rooli Savonrannan matkailun kehittämisessä. Vuonna 1967 Ukko-Pekka ja Olga Kansanen perustivat Savonrannan ensimmäisen lomakylän, Kääpäsaaren. Sen kaunis sijainti ja menestys innostivat muitakin paikallisia perustamaan omia lomakyliään.
Kansasen suku perusti myös ravintola Koskikaran 1970-luvun alussa. Ravintolasta tuli vuosikymmenen aikana erityisen suosittu, ja jonot saattoivat ulottua ulos asti. Keski- ja Etelä-Euroopasta saapuneet orkesterit soittivat siellä elävää musiikkia – kiinnostava välähdys Savonrannan tuon ajan vilkkaasta matkailuelämästä.
Matkailu oli vain yksi Ukko-Pekka Kansasen liiketoiminnan aloista. Hänellä oli myös tiili- ja kattotiilitehdas Tiiliniemessä, peltojen ja tietyömaiden kivien raivaukseen erikoistunut yritys sekä hevosille tarkoitettuja erikoiskenkiä valmistava tehdas. Tehtaassa tehtiin myös hevosille erityisiä ”suokenkiä”, joiden tarkoitus oli estää eläimiä uppoamasta pehmeään peltoon. Näitä erikoisia kenkiä mainostettiin Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä, ja asiakkaita löytyi Rovaniemelle saakka.
Ukko-Pekan jälkeen kartano siirtyi Pekka-Heikki Kansaselle ja hänen vaimolleen Airille, jotka keskittyivät matkailuun. Karjan pitäminen niin lähellä kylää oli käynyt yhä vaikeammaksi. Yläkerran entiset palvelusväen huoneet muutettiin vierashuoneiksi, ikkunat uusittiin ja kartano maalattiin uudelleen vuosina 1984–1985. Pimeinä syysiltoina paperilyhdyin valaistut puutarhajuhlat loivat vieraille romanttista kartanotunnelmaa. Päärakennuksessa ja kahdessa Oriveden rannalla sijaitsevassa mökissä oli majoitustilaa kahdellekymmenelle vieraalle.
Nykyään kartano on yksityisomistuksessa. Sen nykyinen omistaja Sirpa Nordqvist on toteuttanut useita vuosia kestäneen kunnostustyön, jossa historiallinen ilme ja alkuperäiset piirteet on säilytetty huolellisesti. Työ on tärkeä panos Savonrannan kulttuuriperinnön vaalimiseen.
Monninsaari nykyään
Monninsaaren kartano muistuttaa edelleen näkyvästi niistä monista muutoksista, joita Savonranta on kokenut sukupolvien aikana. Maatalous, teollisuus, laivaliikenne ja matkailu ovat kaikki jättäneet jälkensä kartanoon – ja täällä asuneiden ja työskennelleiden ihmisten kautta Monninsaari on puolestaan jättänyt jälkensä Savonrantaan.
Peltojen, metsien ja Saimaan alueen vesistöjen ympäröimä historiallinen kartano säilyneine rakennuksineen kertoo yhä merkittävää paikallista tarinaa – 1800-luvun vaikeista vuosista nykyisen Savonrannan kehitykseen.
